Pitäisikö Kiitospäivä, Kuten Muutkin Juhlat, Saada Suomeen?

Kiitospäivä on Amerikkalainen juhla, joka on tullut meille Suomessa tutuksi elokuvien ja TV:n sarjojen kautta. Juhlan syntytarinaa ei ole koskaan voitu varmistaa, mutta nykymuodossaan siihen kuuluu perheen kanssa olemista, kalkkuna ja iso juhla-ateria. Samalla pidetään kiitospuhe, tai kuten TV on meille näyttänyt, kerrotaan kukin vuorollaan, mistä on kiitollinen.

Kuinka tämä meillä toimisi: Amerikan malliin kiitospäivänä on hyväntekeväisyysjärjestöillä tapana tarjota köyhille ja kodittomille aterioita; myös meillä on upeita järjestöjä ja seurakuntatoimintaa, jossa jaetaan vähävaraisille ruokaa, ym. mutta: onko hyvinvointivaltion malliin sopivaa, että meillä on niin vähävaraisia, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta?

Voimme olla kiitollisia siitä, että meillä on katto pään päällä, ja sisältä löytyy mukavuudet, mutta: meilläkin on asunnottomuutta, joka ei myöskään hyvinvointivaltioon sovi, sen lisäksi asuminen varsinkin Helsingissä, tai yleensäkin pääkaupunkiseudulla on niin kallista, että tämän hetken runsaiden konkurssien ja irtisanomisten vuoksi ei kaikilla ole varaa pitää sitä asuntoa, joka kodiksi on muodostunut, ja monilla saattaa olla muutto edessä, jopa niin, että lapset joutuvat vaihtamaan koulua ja ympäristöään jossa on lapsuutensa tähän asti viettänyt.

Saamme olla kiitollisia siitä, että meillä on laaja julkinen sairaanhoito, ja monella lailla ilmainen! Mutta ikävä kyllä hoitojonot kasvavat, ja hoitoonpääsy venyy jatkuvasti, usein kohtuuttoman pitkäksi. Työikäisillä tämä tarkoittaa pidempiä sairauspoissaoloja, ikääntyneillä kasvavaa ulkopuolisen avun tarvetta. ja vaikka varoja ei löydy hoitojonojen purkamiseen, joudumme käyttämään varoja pitkittyneen hoitoon pääsyn aiheuttamiin muihin ongelmiin. Lopulta siis rahaa kuluu kuitenkin, ja jopa niin, että näiden oheisongelmien hoitamisen kuluilla olisi saatu hoitojonoja lyhennettyä. Lienee sanomattakin selvää, että myös terveydenhuollon ammattilaisille  tämä on toki kuormittavaa, ja johtaa taas osaltaan uupumiseen.

Merkittävä kiitollisuuden aihe on meidän ilmainen koulutusjärjestelmä. Lapsilla ja nuorilla on paikka, jossa saa oppia, ja jokaiselle tarjotaan kerran päivässä lämmin ruoka! Mutta koulut tasa-arvoistuvat kovaa vauhtia. Jo pelkästään Helsingin sisällä on nähtävissä isoja eroja esimerkiksi opettajaa kohti olevissa oppilasmäärissä. Myös jengiytymistä tapahtuu osassa kouluja, ja muutenkin eri kulttuureista saapuvien oppilaiden keskittäminen samalle alueelle ja sitä kautta samaan kouluun, vaikuttaa laajemmaltikin oppimisen tasoon (katso. esim. Iivosen & Pollarin kirjoitus: https://www.mll.fi/blogi/lasten-koulutukselliseen-tasa-arvoon-on-panostettava/) Käytämme siis runsaasti rahaa koulutukseen, mutta emme rahaa sen laatuun ja tasapuoliseen jakaantumiseen.

Tarkemmin ajatellen, kannattaakohan sitä kiitospäivää kuitenkaan tuoda tänne? Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi X:ssä, Facebookissa tai Blueskyssa!

Tulevaisuuden Helsinki rakennetaan tänään.

Muista seurata kampanjaani sosiaalisessa mediassa, ja tilaa uutiskirje alta saadaksesi uusimmat päivitykset, tapahtumat ja kuulumiset suoraan sähköpostiisi.